Ajattelin sen olevan jälleen kerran niinsanottujen ituhippien turhanpäiväistä horinaa. Mitä se muka hyödyttää ketään, minua tai jo valmiiksi vakuumipakattuun pakettiin päätynyttä, teurastettua nautaa.
Se pakettihan päätyy vain roskikseen, jos en minä tai kukaan muu osta ja syö sitä. Siispä parantuuko maailma tällä tempauksella??
Vastaus on edelleenkin mielestäni "ei".
Nyt useampi lukija varmasti kihisee raivosta. En väitä tämän lihattoman kuitenkaan olevan mikään huono asia. Tempaus saa monet kanssakulkijat, minut mukaanlukien pohtimaan sitä, mitä suuhunsa panee ja mitä ruokateollisuus on. Tällä tuskin maailma paranee, mutta isoilla liikkeillä on aina vaikutuksensa, jos jengi alkaa vaatimaan parempaa niin itselleen kuin tuotantoprosessille. Alkaa varmasti tapahtumaan. Tästä uusimpana tulee mieleen tapaus Venäjä/Valio. Nyt vain odotellaan, koska mekin saamme lisäaineettomia jogurtteja.
Joten hyvät ihmiset, eritoten lihaasyövät heteromiehet. Pohtikaa rohkeasti mitä suuhunne laitatte, ei se myöskään noloa ole jos vaatii ruoaltaan jotain tai pitää välillä jopa lihattomia päiviä, jollaiseen siis itse ryhdyin. Tarkoitukseni on viettää joka toinen päivä lihatta ja joka toinen pannullani saa tiristä ihana rasvainen pihvi. Ei se maailmaa paranna, korkeintaan omaa henkilökohtaista maailmaani. Ja jos meitä on useita samanlaisia henkilökohtaisia maailmanparantajia, myös teollisuus alkaa elää sen mukana. Ei kukaan voi ainakaan väittää, ettei se tekisi hyvää maailmalle?
Ensimmäisen lihattoman päiväni lounas: Kasvissosekeitto juustoraastella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti